Mielipide puoluetuista


#1

Herätelläänpä keskustelua puoluetuista. Mitä mieltä palstalaiset ovat aiheesta? Pitäisikö puoluetukia leikata vai lisätä?

Oma mielipiteeni on selvä ja se on, että puoluetukia pitäisi nostaa reilusti, mutta samalla lisäraha pitäisi korvamerkitä puolueen ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoittamiseen.

Perustelut:

2015 eduskuntavaaleissa keskimääräinen läpipäässeen ehdokkaan vaalibudjetti oli 38 000€, riippuen puolueesta jopa enemmän. Suurimmat budjetit liikkuivat jo kuusinumeroisissa lukemissa. Kenellä tällaiseen on enää varaa? Tavallisella keskiluokkaisella palkansaajalla, joista ainakin osa eduskunnasta pitäisi koostua, ei käytännössä ole enää mitään mahdollisuutta osallistua vaaleihin realistisella vaalikampanjalla. Tilanne on aidosti huolestuttava ja demokratian vastainen, jos eduskunta alkaa koostua vain rahamiehistä ja -naisista ja/tai sellaisista joilla on riittävän hyvät kytkökset elinkeinoelämään. Tämä ei todellakaan ole kasanedustuslaitoksen tarkoitus sillä eduskunnan pitäisi olla peilikuva kansasta ja koostua suurin piirtein samassa suhteessa eri yhteiskuntaluokista.

Suomen valtion vuosibudjetti on n. 50 miljardia euroa. Puoluetuissa puhutaan muutamista miljoonista euroista eli käytännössä suolarahasta verrattuna sen rahakirstun kokoon jonka käytöstä eduskunta päättää. Siksi puoluetuen pitäisi siis olla niin suuri että puolue kykenee (ja olisi myös lainsäädännöllä pakotettu) kustantamaan pääosa ehdokkaidensa kampanjakuluista, jotta eduskuntaan olisi realistiset mahdollisuudet päästä ilman omia sijoituksia ja/tai sidosryhmien antamia lahjoituksia.


(Ilkka Hannu Tapio Salonen) #2

Olen pastorin kanssa pitkälti samaa mieltä. Puoluetukea pitäisi käyttää erityisesti eduskuntavaaliehdokkaiden vaalityökustannuksiin tukemiseen. Sillä tavoin vähennettäisiin demokratiavajetta, mikä syntyy siitä, kun toisilla on enemmän varallisuutta saada vaalikampanjansa paremmin kuulumaan ja näkymään kuin toisten.

Kyllä tuo keskimääräinen läpipäässen vaalibudjetti (38 000 €) on täysin kohtuuton tavalliselle meikäläiselle. “Minkä hintaiseksi” tuli eduskuntaan päässeiden saama ääni keskimäärin? Itse tässä juuri yritän laskeskella, minkähän suuruisen vaalibudjetin tarvitsen, jotta “on varaa” lähteä Sinisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Lapissa. Tavoitteenani on 100 ääntä Torvisen Matin vertailuluvun kartuttamiseksi.

ylikonna Koskinen


(Sininen tulevaisuus) #3

@sampoterhoe ehdotti tänään puoluetuen kohdistamista kaikkien puolueiden yhteiseen faktantarkistuspalveluun. Faktantarkistuspalvelussa voitaisi tarkistaa eri puolueiden ehdotusten realistisuus, kustannukset ja vaikutukset siten, että käytössä olisi yhteinen käsitys siitä, minkälaisia vaikutuksia milläkin ehdotuksella on.

Faktantarkistuspalvelun ansiosta puolueet eivät voisi heitellä miljardilupauksia ilman, että kaikilla on tiedossa, mitä ne oikeasti maksaa ja minkälaisia vaikutuksia tällä rahalla saataisi.

Mehän suhtaudutaan tietysti muutenkin kriittisesti puoluetukiin. Kuten Sampo sanoi, puoluetuella pitäisi saada kansalaisille faktoja, ei mainoksia.


#4

Faktantarkistuspalvelu on mielestäni järki-idea, kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus selvittää milloin “rinteenantit” puhuvat läpiä päähänsä. Kannatan asiaa.

Puoluetuista ja niillä kustannetuista mainoksista voidaan olla montaa mieltä. On tietenkin tosi, että rahalla ostetulla näkyvyydellä saa kohtuutonta etua suhteessa pienillä budjeteilla operoiviin ehdokkaisiin, mutta mitä seuraisi jos ehdokkaille asetettaisiin esim. kulukatto mitä ehdokkaat saavat käyttää rahaa kampanjointiin?

Seuraisiko kulukatosta se, että kansanedustuslaitoksemme täyttyisi (pinta)julkkiksista…


#5

Politiikassa faktantarkistustehtävä on medialla, vallan vahtikoiralla. Puolueiden ja poliitikkojen tekemisten seuraaminen, näiden puheiden ja lupausten kyseenalaistaminen sekä oikeellisuuden tarkistaminen on median tärkein tehtävä. Tarvittaessa toimittajilla on mahdollisuus saada konsultaatiota mm. taloustieteiden ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoilta. Ja kyllähän toimittajat näin tekeekin, mutta ei varmastikaan tarpeeksi eikä aina täysin puolueettomasti.

Medialla on ongelmansa mutta oikea korjaustoimi ei ole rakentaa jotain valtiojohtoista(=poliitikkojen ohjailemaa) rinnakkaisjärjestelmää, joka nyt ei ainakaan olisi sitten objektiivinen. Ennemminkin pitäisi miettiiä sitä miten media saataisiin toimimaan ydintehtävässään paremmin ja luotettavammin.


#6

Medialla on joskus ollut rooli toimia vallan vahtikoirana, mutta nykyään ollaan yleisesti hyväksytty menettely jossa joukkotiedotusvälineet voivat uutisoida asiota omien värilasiensa läpi. Media on osa valtarakenteita.

Länsimaisessa demokratiassa oppositiolla on ollut rooli toimia “vastademokratiana”, sen tehtävänä on arvioida valtaapitävän tahon toimia ja tuoda esille vaihtoehtoja. Oppositio tarvitsee tehtävään median tuoman julkisuuden.

Nykyään ollaan ajauduttu asetelmaan jossa oppositio voi olla oppositiossa myös mediaan nähden, l. media ei halua tuoda esille opposition näkemyksiä. Tuossa kohtaa kansan oikeusturva onkin aika ohut.

Esim. valtiovarainministeriössä voisi vallan hyvin toimia yksikkö joka voisi laskea poliitikkojen antamien vaalilupausten hintalappuja.


(Waltteri Turunen) #7

Voisiko se olla “totuudellinen arviointineuvosto”? Samaan tyyliin kuin on talouspoliittinen sekä lainsäädännön arviointineuvosto?


#8

Katos vain, aina oppii uutta.

Talouspolitiikan arviointineuvosto raportoi siitä kuinka harjoitettu politiikka on vaikuttanut talouden kehitykseen. Tarpeellinen elin varmasti, en vain ole aiemmin tuohon törmännytkään.

Periaatteessa kai tuota talouspolitiikan arviointineuvostoa voisi laajentaakin jolloin se pystyisi laskemaan hintalappuja esim. puolueiden vaalilupauksille. Meillä äänestäjillä olisi hintalappu tiedossa kun äänestelemme poliitikkoja jotka lupaavat verorahoista yhtä jos toista.


#9

Jos riippumaton media ei kykene olemaan riippumaton niin miten sitten jokin poliittinen elin nimeltä totuudellinen arviointineuvosto? Pukki on harvoin hyvä kaalimaan vartija.

Sitä paitsi totuus on loppujen lopuksi kovin epämääräinen käsite. Tarvittaessa totuus saadaan kyllä näyttämään halutulta esim. tutkimusten premissejä viilaamalla. Valtiovarainministeriö laskee helposti tulokset sen mukaan miten kulloinkin vallassa oleva poliittenen klikki määrää ne sen laskevan.

Paras tapa parantaa “totuutta” politiikassa on lisätä yliopistojen tutkimusresursseja, koska yliopistotutkimuksen tuottamia tuloksia median tulisi uutisoinnissaan käyttää hyväksi.


#10

Riippumattomalla mediallakin voi olla agenda joka ohjaa sen toimintaa, mikään maailman mahti ei voi ohjata mediaa objektiiviseen tiedonvälitykseen.

Tuo riippumaton elin voisi olla täysin irrallaan poliittisesta ohjauksesta, se toimisi vain kustannuslaskennan yksikkönä. Kyse ei olisi lopultakaan sen monimutkaisemmasta laskennasta, kuin siitä mitä maksaisivat poliitikkojen antamat avokätiset lupaukset ja mistä se raha olisi otettavissa.

Lainsäädäntötyö ei ole ihan niin simppeliä että päätetään esim. heittää jokainen rattijuoppo vuodeksi linnaan kun käry käy. Lainsäätäjän tulee tulee tehdä budjettiin myös varaus tuolle lisämenolle.

Kaikki maksaa, ja yleensä silloin kun varataan budjetista rahoitus johonkin, niin se raha säästetään toisesta kohti. Ellei noin toimittaisi, budjetti paisuisi kuin pullataikina.


(Waltteri Turunen) #11

@pastori’lla on hyvä pointti. Miusta faktantarkistustahon rahoitus pitäisi tulla muualta kuin valtiolta. Malliksi voisi ottaa riippumattomasti ja läpinäkyvästi rahoitettu Politifactin.