Tässä ajatuksia keskustelun pohjaksi:
Pääomateoria:
Pääoman jakautuminen yksilön ja yhteiskunnan välillä on keskeinen kansantalousteoreettinen ongelma. Sosialismissa valtio omistaa pääoman, kapitalismissa yksilö tai yritys.Sinisessä pääomateoriassa pyritään ”Siniseen kliimaksiin”, mikä on hybridimalli yksityisen ja valtiollisen omistuksen välillä ja jossa toteutuu maksimaalinen yhteenlaskettu yhteinen ja yksityinen hyvä
Infrastruktuurin omistus:
Yksilöllä/yrityksellä on perustava oikeus omistukseen, kunhan se ei ole ristiriidassa yhteiskunnallisen kriittisen edun kanssa. Valtion tulee olla omistajana silloin, kun kysymyksessä on yhteiskunnallisesti tärkeä järjestelmä/-organisaatio ja/tai aidon kilpailutilanteen syntyminen ei ole mahdollista (sähköverkko, tiet, armeija, koululaitos, poliisi, tietoverkot, sosiaalihuolto). Järjestelmien rakentamisessa ja ylläpidossa voidaan käyttää yksityisiä yrityksiä silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja tuottaa kustannushyötyä
Yrityspääoma:
Pääperiaate on yritysten yksityisomistus.Valtion tulee olla rooli omistajana vain silloin, kun kysymyksessä on yhteiskunnallisesti tärkeä yritys ja aidon kilpailutilanteen syntyminen ei ole mahdollista (sähköverkko, tiet, tietoliikenneverkko). Valtio tulee toimia yritysten pääomittajana silloin, kun yksityisen pääoman määrä ei ole riittävä terveen pääomakilpailun syntymiseksi. Valtion tulee kuitenkin vetäytyä omistuksesta heti kun se on mahdollista
Uusien yritysten riskipääoma:
EU-suomessa tarvitaan High-Tech –yrityksiä, vain niillä on mahdollisuuksia pärjätä globaalissa taloudessa metsäklusterin ohella. High-tech –yritys tarvitsee 1-3 miljoonan euron ns. riskipääoman, jonka sijoitusluonteeseen kuuluu että onnistumistodennäköisyys vain n. 10% joten kysymyksessä on aina suuren riskin investointi. Suomessa ei ole riittävästi yksityistä riskipääomaa mutta hyviä yritysaihioita on runsaasti Tarvitaan 1-3 miljardin euron valtion takaama riskipääomarahasto ja sille reilut pelisäännöt
Työmarkkina:
Yrityksen ja työntekijän edut ovat tasapainossa siten että yhteenlaskettu hyvä on maksimaalinen Yrityksellä on oikeus kannattavaan yritystoimintaan ja kohtuulliseen voittoon. Työtekijällä on oikeus saada henkilökohtaista työsaavutusta vastaava palkka jolla pitää tulla toimeen vallitsevassa tilanteessa.
“Reilu peli” työnantajan ja työntekijän välillä.
Yksitystäminen:
Hyvä esimerkki: Katsastustoiminnassa jokainen kansalainen on todennut parantuneen palvelun, kilpailu on toiminut (=hinnat kohtuulliset) ja viranomaisvalvonta katsastuksen laadun valvomisessa saatu toimimaan (=lähellä sinistä kliimaksia).
Huono esimerkki: Ylen lähetysverkon myynti Digitalle epäonnistunut. Yrityksellä monopoliasema, hinnoittelu karannut käsistä ja siirtoverkon tekniikan kehitys laiminlyöty. Veroja kierretään ja yrityksen saamat kohtuuttomat voitot keinoteltu veroparatiiseihin (=kaukana sinisestä kliimaksista)
Yritysvero-ongelma:
Tällä hetkellä erityisesti kannattavien ja terveiden High-tech yritysten rahoituksen keskeinen ongelma on oman pääoman rankaisuvero. Yritys ei voi kerätä tuloksesta rahaa tulevia investointeja varten vaan siitä on maksettava 20% yhteisövero. Velkapääoma on verotonta, mutta velaksi investoiva yrittäjä joutuu luovuttamaan omistusta vieraalle ja/tai vaarantamaan yrityksen likviditeetin
Sininen tasapainopiste (=sininen kliimaksi):
Oletuksia:
-SK-piste on luonteeltaan dynaaminen
-keskeinen kysymys on jako yksityisen ja yleisen edun välillä
-stokastinen väite: mitä enemmän selittäviä tekijöitä sitä parempi tasapaino ja tarkempi SK- piste
-sosialistinen tasajako ja sininen leikkuri
-Rawlsin eroperiaate ja sininen leikkuri
(sosialistinen tasajako tarkoittaa sitä, että jokainen saa samaa palkkaa. Sininen leikkuri tarkoittaa sitä, että vaikka lähtökohtaisesti jokainen työ on yhtä tärkeää, enemmän työtä tekevä ja enemmän yrityksen tulokseen vaikuttava voi saada suurempaa palkkaa kunhan se ei riko maksimaalisen yhteisen hyvän sääntöä)
(Rawlsin eroperiaate tarkoittaa sitä, että tuloerojen kasvu on hyvksyttävää silloin kun myös kaikkein heikoimmin menestyvän tulot kasvavat. Käytännössä tulkittuna tämä johtaa rajoittamattomaan miljönäärien omistuksen kasvuun. Sininen leikkuri rajaa eroperiaatteen mahdollistaman yksittäisen ihmisen maksimiomaisuuden johonkin arvoon).
Siniset teesit:
- On olemassa kansantalousteoreettinen tasapainotila, sininen kliimaksi
- Siihen on mahdollista päästä
- Tasapainotila on vakaa
- Tasapainotila tuottaa maksimaalisen yhteisen hyvän ja siihen kannattaa pyrkiä
- Sininen teesi on luonteeltaan olemassaoloväite, eikä ota itsessään kantaa siihen missä sininen kliimaksi kussakin tapauksessa on
- Tasapainopiste on luonteeltaan dynaaminen, ajallisesti rajattu ja olosuhderiippuva
Siitä vaan keskustelemaan…