Sininen talousteoria

[kari.j.tanninen]

Tässä ajatuksia keskustelun pohjaksi:

Pääomateoria:

Pääoman jakautuminen yksilön ja yhteiskunnan välillä on keskeinen kansantalousteoreettinen ongelma. Sosialismissa valtio omistaa pääoman, kapitalismissa yksilö tai yritys.Sinisessä pääomateoriassa pyritään ”Siniseen kliimaksiin”, mikä on hybridimalli yksityisen ja valtiollisen omistuksen välillä ja jossa toteutuu maksimaalinen yhteenlaskettu yhteinen ja yksityinen hyvä

Infrastruktuurin omistus:

Yksilöllä/yrityksellä on perustava oikeus omistukseen, kunhan se ei ole ristiriidassa yhteiskunnallisen kriittisen edun kanssa. Valtion tulee olla omistajana silloin, kun kysymyksessä on yhteiskunnallisesti tärkeä järjestelmä/-organisaatio ja/tai aidon kilpailutilanteen syntyminen ei ole mahdollista (sähköverkko, tiet, armeija, koululaitos, poliisi, tietoverkot, sosiaalihuolto). Järjestelmien rakentamisessa ja ylläpidossa voidaan käyttää yksityisiä yrityksiä silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja tuottaa kustannushyötyä

Yrityspääoma:

Pääperiaate on yritysten yksityisomistus.Valtion tulee olla rooli omistajana vain silloin, kun kysymyksessä on yhteiskunnallisesti tärkeä yritys ja aidon kilpailutilanteen syntyminen ei ole mahdollista (sähköverkko, tiet, tietoliikenneverkko). Valtio tulee toimia yritysten pääomittajana silloin, kun yksityisen pääoman määrä ei ole riittävä terveen pääomakilpailun syntymiseksi. Valtion tulee kuitenkin vetäytyä omistuksesta heti kun se on mahdollista

Uusien yritysten riskipääoma:

EU-suomessa tarvitaan High-Tech –yrityksiä, vain niillä on mahdollisuuksia pärjätä globaalissa taloudessa metsäklusterin ohella. High-tech –yritys tarvitsee 1-3 miljoonan euron ns. riskipääoman, jonka sijoitusluonteeseen kuuluu että onnistumistodennäköisyys vain n. 10% joten kysymyksessä on aina suuren riskin investointi. Suomessa ei ole riittävästi yksityistä riskipääomaa mutta hyviä yritysaihioita on runsaasti Tarvitaan 1-3 miljardin euron valtion takaama riskipääomarahasto ja sille reilut pelisäännöt

Työmarkkina:

Yrityksen ja työntekijän edut ovat tasapainossa siten että yhteenlaskettu hyvä on maksimaalinen Yrityksellä on oikeus kannattavaan yritystoimintaan ja kohtuulliseen voittoon. Työtekijällä on oikeus saada henkilökohtaista työsaavutusta vastaava palkka jolla pitää tulla toimeen vallitsevassa tilanteessa.

“Reilu peli” työnantajan ja työntekijän välillä.

Yksitystäminen:

Hyvä esimerkki: Katsastustoiminnassa jokainen kansalainen on todennut parantuneen palvelun, kilpailu on toiminut (=hinnat kohtuulliset) ja viranomaisvalvonta katsastuksen laadun valvomisessa saatu toimimaan (=lähellä sinistä kliimaksia).

Huono esimerkki: Ylen lähetysverkon myynti Digitalle epäonnistunut. Yrityksellä monopoliasema, hinnoittelu karannut käsistä ja siirtoverkon tekniikan kehitys laiminlyöty. Veroja kierretään ja yrityksen saamat kohtuuttomat voitot keinoteltu veroparatiiseihin (=kaukana sinisestä kliimaksista)

Yritysvero-ongelma:

Tällä hetkellä erityisesti kannattavien ja terveiden High-tech yritysten rahoituksen keskeinen ongelma on oman pääoman rankaisuvero. Yritys ei voi kerätä tuloksesta rahaa tulevia investointeja varten vaan siitä on maksettava 20% yhteisövero. Velkapääoma on verotonta, mutta velaksi investoiva yrittäjä joutuu luovuttamaan omistusta vieraalle ja/tai vaarantamaan yrityksen likviditeetin

Sininen tasapainopiste (=sininen kliimaksi):

Oletuksia:
-SK-piste on luonteeltaan dynaaminen
-keskeinen kysymys on jako yksityisen ja yleisen edun välillä
-stokastinen väite: mitä enemmän selittäviä tekijöitä sitä parempi tasapaino ja tarkempi SK- piste
-sosialistinen tasajako ja sininen leikkuri
-Rawlsin eroperiaate ja sininen leikkuri

(sosialistinen tasajako tarkoittaa sitä, että jokainen saa samaa palkkaa. Sininen leikkuri tarkoittaa sitä, että vaikka lähtökohtaisesti jokainen työ on yhtä tärkeää, enemmän työtä tekevä ja enemmän yrityksen tulokseen vaikuttava voi saada suurempaa palkkaa kunhan se ei riko maksimaalisen yhteisen hyvän sääntöä)

(Rawlsin eroperiaate tarkoittaa sitä, että tuloerojen kasvu on hyvksyttävää silloin kun myös kaikkein heikoimmin menestyvän tulot kasvavat. Käytännössä tulkittuna tämä johtaa rajoittamattomaan miljönäärien omistuksen kasvuun. Sininen leikkuri rajaa eroperiaatteen mahdollistaman yksittäisen ihmisen maksimiomaisuuden johonkin arvoon).

Siniset teesit:

1. On olemassa kansantalousteoreettinen tasapainotila, sininen kliimaksi
2. Siihen on mahdollista päästä
3. Tasapainotila on vakaa
4. Tasapainotila tuottaa maksimaalisen yhteisen hyvän ja siihen kannattaa pyrkiä
5. Sininen teesi on luonteeltaan olemassaoloväite, eikä ota itsessään kantaa siihen missä sininen kliimaksi kussakin tapauksessa on
6. Tasapainopiste on luonteeltaan dynaaminen, ajallisesti rajattu ja olosuhderiippuva

Siitä vaan keskustelemaan…

[kari.j.tanninen]

Siniset ovat julistaneet “Keskiluokan verokapinan” joka tarkoitus ja tavoitteet eivät ole ainakaan minulle konkreettisesti avautuneet. Voisiko joku selittää, mitä tuo käytännössä on?

Toinen on tuo käänteinen tuloverokäsite, ainakin termi on mielestäni kummallinen eikä sisältökään ole kovin selvä. Onko jollain enemmän tietoa asiasta?

Verotuksen oikeudenmukaisuus on tietysti jokaista koskettava aihe, tuolla mielenkiintoinen artikkeli verotuksen(-kin) oikeudenmukaisuudesta:

oikeudenmukaisuudesta.pdf

[BARRE]

“3. Tasapainotila on vakaa” . . . Sitä se ei ole. Kaikki liikkuu ja muuttuu moniulotteisessa reunaehtojen ja vaikutusten tilassa.

[kari.j.tanninen]

Vakaus tässä on vastateoria Marxin väitteelle että vain sosialistinen järjestelmä on vakaa ja markkinatalous ajautuu aina vallankumouksen kautta sosialismiin.

Suomen talousjärjestelmä on ollut esimerkki sekatalousjärjestelmästä ja se on ollut varsin vakaa verrattuna kommunismiin. Myös puhdas markkinatalous on viimeistään nyt kriisissä ja Trumpin talouspakotteet osoittavat ettei pärjätä ilman valtiollista ohjausta.

Sinällään on totta, että tasapainopiste on luonteeltaan dynaaminen ja vakauden säilyttäminen edellyttää pisteen muuttumista olosuhteiden muuttuessa.

[kari.j.tanninen]

Kysyin puolueristeilyllä Sampo Terholta tuosta käänteisestä tuloveromallista ja mitä se tarkoittaa. Terhon mukaan alimmissa tuloluokissa korvaus olisi niin suuri, että se ylittää veron osuuden, so. valtio maksaa aidosti rahaa palkan päälle (tuosta käänteisestä tuloveromallista löytyy muuten lyhyt kuvaus sinisten sivuilta sosiaalipolitiikan kohdasta ja siellä on myös (epäselvä) kaavio, jossa valtio maksaa osan pienituloisen palkasta).

Tuossa mallissa syntyy ero normaaliin veroprogressioon, tuloerosubventio on niin suuri että se ei onnistu tuloveroprosenttia pienentämällä. Olennainen seikka on myös se että käänteistä tuloveroa sovelletaan kaikkiin palkansaajiin eikä pelkästään esim. vaajaatyökuntoisiin.

Itse suhtaudun hieman kriittisesti käänteisen tuloveron malliin (ainakin siinä miten nykyisellään se esitetään), koska se johtaa väistämättä pahaan työmarkkinahäiriöön. Jos malli tuossa muodossa toteutetaan, siitä tulee automaattinen valtion maksama palkanlisä pienituloisille ja se vääristää palkkarakenteen (-> työnantajat pudottavat palkkoja).

Jos tuo malli muutetaan vajaatyökuntoisten työmarkkinatueksi, se voisi toimiakin. Jos vaajaatyökuntoisille luodaan työpaikkoja työmarkkinoiden ulkopuolellle niin se ei välttämättä aiheuta työmarkkinahäiriötä. Esimerkkinä kansallispuistojen kunnossapito, joka tuo hyötyä yhteiskunnalle, olisi motivoivaa työntekijöille eikä olisi pois normaalipalkkaisten työntekijöiden kakusta.

Houkuttelevaa olisi luoda em. tyyppisiä työpaikkoja sote-alalle, esim. vanhusten hoitoon mutta siinä tulisi väistämättä törmäys nyt olemassa olevien kotihoidon työntekijöiden työpaikkojen kanssa.

[jartsu]

Eikös valtio maksa pientuloisten asumis ynnä muuta toimeen tulotukea, sehän on plussaa työnantajan kukkaroon kun maksaa niin pientä palkkaa jolla työnekijä ei tule toimeen. Eli valtio maksaa osan tuon työnantajan liksasta. Näin työnantaja saa valtiolta “tukea” palkanmaksuun ja voi pistää voittoja taskuun valtion piikkiin.

[kari.j.tanninen]

En tunne pienituloisten tukijärjestelmää (ilmeisesti se on sellainen sekasotku että harva tuntee), mutta ilmeisesti olisi tarkoitus samalla niputtaa noita eri tukia yhteen. Tai ainakin olisi käytännössä pakko koska muuten on vaikea laskea tarvittavaa käänteisen tuloveron maksatusosaa.

[jartsu]

Toimeen tulotukea saa jos palkka ei riitä elämiseen. Helsingissä ainakin on niin isot vuokrat ettei se riitä, monihan niitä saa, varsinkin pätkä työläiset sun muut pienellä palkalla elävät.
jos on 1000€ vuokra ja 1400€ käteen kuussa, paljon jää. Pitäisi asua syrjemmällä jolloin on vähän halvempi, mut sitten on kulkemiset töihin, +sähköt, sun muut kulut.
Harva politiikko tietääkään todellisuudessa miten nastasti monella menee. Kovasti juttu lentää aina vaalien alla, mutta paljon siihen pyritään todellisuudessa vaikuttaa, tai eläkkeitä korjaamaan, niidenkin parissa räpeltää moni, tuki viidakossa. Mitä järkee siinä on, annetaan niin vähän, että se kompensoidaan toiselta luukulta, eikös se kuitenkin tule samasta kassasta, eri kautta. Saisi purettua pyröä kun laitettaisiin kerralla kuntoon, eikä tarvitsis pyörittää hirveetä kallista armeijaa sotkemassa asioita.

[Reiska]

Esim: asumistukea maksettiin vuonna 2016 vähän alle 2 miljaardia, joka aivan varmasti näkyy vuokra-asumisen hinnoissa. Jos oikein kyyninen haluaa olla niin juuri köyhien tukeminen pitäisi lopettaa koskapa ne onnettomat käyttävät kaikki hallitsemansa rahat asumiseen ja elämiseen jolloin niitten hinta automaattisesti nousee. Ajattelitko jotain tuon suuntaista kun et käänteistä tuloveroa ollut hyväksymässä.

Jos malli tuossa muodossa toteutetaan, siitä tulee automaattinen valtion maksama palkanlisä pienituloisille ja se vääristää palkkarakenteen (-> työnantajat pudottavat palkkoja).

Heikot sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa.

[jartsu]

Jos tukeminen lopetetaan, mites sitten kyseiset asuu. Heitetään kaatikselle.

[kari.j.tanninen]

Asumistuki on iso kysymys sinänsä ja sen käytäntö on vääristynyt koska se on siirtynyt nousseina vuokrina vuokraisännän lompakkoon mikä ei ole asumistuen tarkoitus. Täsmälleen sama ilmiö tulisi tapahtumaan käänteisessä tuloveromallissa jossa pienituloiselle palkansaajalle tarkoitettu tuki valuisi työnantajalle.

Jos asumistukea ei olisi, vuokrataso olisi matalampi ja pienituloinen pystyisi asumaan omalla palkallaan myös pääkaupunkiseudulla. Tällöin asuntojen hinta putoaisi, jota taas kiinteistöjä vuokraavat tahot (esim. monet kansanedustajat eivät halua).

Jos asumistuki poistuisi, moni saisi myös häädön ennenkuin vuokrataso putoaisi, joten on todella vaikea käytännössä purkaa asumistukimekanismia ilman vakavia siirtymäajan ongelmia.

[jartsu]

Nimenomaan kun tälläinen on päästy luomaan. Mitä tulee esim maahan muuttajiin, ne voisi siirtää vaikka lappiin jossa on halvat kustannukset, siellä voi ihan yhtä hyvin perehdyttää ne maan tavoille. Mut ei, ne pitää siirtää Hesaan kalliisiin kämppiin, juurikin noiden vuokran antajien varman saaliin takia. Valtio maksaa.

[TOTE48B]

Kyllä täällä pohjosessa asuminenkin maksaa om meinaan lämmityskulut paljon kalliimmatti ku Hesassa .Kaartin komppaniassa kävin armeijan -63 ja tiedän myös mitä kallion vuokrat ovat.Lisäksi ,itte pitää tiet aurata talvella tai ei pääse mihinkään.

[jartsu]

http://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/vuokratiedot?c=Helsinki&r=2&renderType=renderTypeTable

No, jos tuolla katselet hintoja, pää sääntöisesti hinnat on 2-400€ kalliimmat hesassa, sitten kun jamppaa on useita, voi opettajia jo laittaa vaikka Rovaniemi, Kemi, Tornio akselille, tuolla säästöllä. Koska sehän on ihan sama missä ne opiskelee Suomen kielen/tapakulttuurinsa.

[BARRE]

Otan hypoteettisen esimerkin:
Jos jokainen pienituloinen saa asumistukea 100e kuukaudessa, on vuokra aina sen saman 100e korkeampi. Tämän voidaan katsoa menevän vuokranantajan taskuun. (Onko se väärin, on eri keskustelu) Jos tuo 100e tuki poistetaan, laskevat vuokrat oletetusti tuon saman 100e.

Edelleen on vuokralaisella se sama rahamäärä käytettävänään.

[kari.j.tanninen]

Otetaampas seuraava ajankohtainen talousteoreettinen ongelma, Italian lähestyvä finanssikriisi (=uusi Kreikan tukipaketti). Tavallisen kansalaiselle rahajärjestelmään ja valtiontalouteen liittyvät asiat ovat aika vaikeita ymmärtää, joten avataampa ensin perusongelmaa:

Raha on tavallisessa elämässä helppo ja yksinkertainen asia, ostat kaupasta maitotölkin ja se on siinä. Rahajärjestelmä on kuitenkin hyvin monimutkainen asia, ja esim. liikkeellä olevan rahan kokonaismäärän määrittäminen on hyvin vaikeaa. Käteisen rahan, ns. M1-raha (joskus käytetään myös termiä M0-raha) liikkeellä oleva määrä on toki helppo laskea, mutta mitä pitempiaikaisen rahan (=lainojen) määrän arvioimisesta puhutaan sitä vaikeammaksi asia menee.

Suora lainaus Wikipediasta:

“”"
Rahavaranto on makrotaloudellinen käsite, joka viittaa rahan määrään taloudessa. Koska raha on periaatteessa mitä tahansa mitä voidaan käyttää velan kuittaamiseen, rahavarannolle on useita määritelmiä.

Esimerkiksi Euroalueen määritellyt rahavarannot, joita Euroopan keskuspankki seuraa ovat:

M1: liikkeessä olevat setelit ja kolikot sekä yön yli, eli heti nostettavissa olevat, pankkitalletukset. Käytetään myös nimitystä suppea raha.[1]
M2: yhteenlaskettuna M1, alle 2 vuoden maturiteetin määräaikaistalletukset sekä 3 kk:n aikana irtisanottavissa olevat talletukset.[1]
M3: yhteenlaskettuna M2 sekä euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemia instrumentteja, mm. takaisinostositoumuksin myytyjä arvopapereita, rahamarkkinarahastojen osuuksia ja enintään kahden vuoden maturiteettisia velkapapereita.[1]

Näistä vain M1 on täysin likvidejä varoja, mutta M3 on puolestaan keskeisin rahavarannon mittari.

Usein käytetään myös käsitettä M0, joka tarkoittaa yleisön hallussa olevia seteleitä ja kolikoita sekä muiden pankkien talletuksia keskuspankissa.

Rahavarannon muutokset

Rahavarannon määrä ja inflaatio ovat läheisesti riippuvaisia toisistaan. Teoriaa kausaalisesta suhteesta rahamäärän, rahan kiertonopeuden, BKT:n ja hintatason välillä kutsutaan rahan kvantiteettiteoriaksi.

Rahavarannon määrään vaikuttaa oleellisesti myös ns. likviditeettiaste kertoimella 1/L (kerroin johdettavissa suoraan suppenevan geometrisen sarjan summasta), jossa L on siis likviditeettiaste.
"""

Rahan liikkeelle laskijalla on oikeus “painaa rahaa”, ja tämä oikeus on (yleensä) annettu keskuspankeille. Poliitikoilla on suuri kiusaus painaa seteleitä valtiontalouden kattamiseksi (esim. Mosambik, Venezuela) joten keskuspankkien keskeinen tehtäväksianto on huolehtia valuutan vakaudesta (=estää poliitikkojen setelin painaminen).

Kreikan tukipaketissa ajauduttiin käytännössä EKP:n setelirahoitukseen, koska EKP on (salaa) ostanut kaiken Kreikan liikkeellä olevan valtionlainan ja muuttanut sen (salaa) ikuiseksi lainaksi, jolloin sitä ei tarvitse maksaa koskaan takaisin (näennäisellä korollakaan ei ole mitään väliä, koska se vain katetaan uudella ikuisella lainalla).

Italian tapauksessa tullaan ajautumaan väistämättä samaan menettelyyn (jonka Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn epäsuorasti myönsi äskeisessä Ykkösaamun haastattelussa). Italia on niin suuri kansantalous että sen setelirahoitus tulee nostamaan korkotasoa, josta Rehn varoittikin.

Tämä on vain aika riskaabelia ja vaarana on globaalin finassikuprun puhkeaminen.

Mikä on Sininen linja tässä tilanteessa?

[kari.j.tanninen]

Rahavaranto (M3-raha) itsessään on muodostunut historiallisena kumulatiivisena prosessina, jossa “uutta rahaa” on tehty pääasiassa ns. rahakannan laajentamisena. Normaalitapauksessa “uutta rahaa” synnytetään pankkien antolainausta kasvattamalla. Pankit voivat lainata markkinoille enemmän rahaa kuin niiden talletuskanta on. Tämä tapahtuu ottamalla keskuspankilta lainaa josta maksetaan peruskoron verran korkoa. Se, kuinka paljon lainaa voi hakea suhteessa omaan talletuskantaan on kulloisenkin finanssi/-poliittisen tilanteen mukainen keskuspankkipäätös (säätelyinstrumenttina ovat erilaiset oma pääoman mittarit =talletukset). Tärkein instrumentti suhdanteiden hallinnassa on tuo uutisista tuttu peruskorko, joka säätelee normalitilanteessa hyvin voimakkaasti talouden suhdanteita.

Ongelma tällä hetkellä EU:ssa on siinä, että peruskorko on painettu jo nollaan vuosien ajan ja siitä huolimatta talous ei lähde käyntiin. Pohjimmaisena syynä tuohon on Kiinan harrastama valuuttamanipulaatio ja sen mukanaan tuoma epäreilu kilpailuetu.

Koska peruskorko ei enää toimi ja talous on ajautunut pitkäaikaiseen deflaatioon (en käytä termiä stagnaatio, koska efektiivisesti olisi jo kysymys deflaatiosta ilman valtionbudjettien 3% velkaosaa), EU:n talous uhkaa pysähtyä Japanin malliin jossa taantuma on kestänyt jo yli 20 vuotta. Tämän estämiseksi on alettu pumpata uutta rahaa valtionvelan kautta, so. EKP on sallinut tuon 3% budjettivajeen myös Suomen valtiontalouteen.

Tämä perustuu ns. Keyneslaiseen talousteoriaan, joka lähtee siitä ettei rahavarannon koolla (=M3-raha) ole inflatorista vaikutusta, Ns. Wieniläinen (=Itävaltalainen) talousteoria lähtee taas siitä että myös M3 -rahalla on inflatorista vaikutusta ja siten rahakannan laajentamista ei voida tehdä pitkällä aikavälillä ilman inflaatiota.

Talousteoreetikot ovat yksimielisiä vain rahan kiertonopeuden vaikutuksesta inflaatioon mutta rahakannan koon vaikutuksesta siis kiistellään. EU on suuri koelaboratorio asian testaamiseksi. Itse kuulun tuohon Wieniläiseen koulukuntaan, joten en kannata Italian velkojen kuittaamista setelirahoituksella.

[kari.j.tanninen]

Pienen talousteoreettisen alustuksen jälkeen itse asiaan: Mikä on Sinisten kanta Italian tulevaan tukipakettiin?

Italian BKT on 10 kertainen Kreikkaan verrattuna ja sen vaikutus mahdollisesti vielä sitäkin suurempi, koska jo Kreikan tukipaketti kiristi “poliittista kuminauhaa” varsin kireälle. Kreikan tukipaketti ei liipaissut hyperinflaatiota, mutta on huomattava että globaali taloustilanne oli hyvin erilainen, nyt petrodollari on purettu ja Kiinan jättimäinen kasvu ei enää niele ylimääräistä markkinoille pumpattua M3-dollaria. EKP:n ja FED:n markkinoima “käteisen (=M0/M1) likvidointi” ei pure koska korot ovat nollassa ja Kiinan/USA:n taloussota vie pelivaran normaaleilta finanssioperaatioilta. Myös keskuspankkien kultavaranto on kadonnut Kiinaan ja Intiaan.

Sinisillä taustana on tietysti aiempi PS negatiivinen kanta Kreikan tukipakettiin ja Soinin sujuva “takinkääntö” hallituksen myönteisen Kreikan tukipaketin taakse. Italia tulee olemaan 10 kertaa suurempi toisinto Kreikan kriisistä myös Sinisille.

Odottelen Sinisten kommentteja aiheeseen ja luen sillä aikaa Lenin-museosta aikoinaan 10 markalla ostamani Karl Marxin Neuvostoliiton tuoksuisen “Pääoma” -teoksen. Edellisellä kerralla n. 25 vuotta sitten pääsin sivulle 80 kunnes nukahdin, yritän tällä kertaa keskittyä paremmin…

[kari.j.tanninen]

Ei taida talousteoria innostaa sinisiä…

Kieltämättä Hegelin saksalaiseen perusteellisen analyysin koulukuntaan kuuluvan Marxin opukset ovat pitkästyttävää luettavaa. Tulipahan pyyhittyä pölyt kirjahyllystä, en löytänyt Marxin jatkoksi Keynesin opusta joten se on tilauksessa ja sillä aikaa kahlaan Misestä…

Liberaristinen rajahyödyn teoria löytää perustelut yritysjohtajien bonuksille, mutta se tuhosi jo yhden ison suomalaisen teknologiayrityksen, joten ei toimi (kuten uusin suomalainen nobelisti on jo osoittanutkin).

Lyhyen ja epätieteellisen talousteoreettisen selvityksen perusteella siniselle talousteorialle on poliittinen ja yhteiskunnallinen tila ja tarve. Suurin tarve on löytää taloudellisesti ja yhteiskuntaeettisesti kestävä malli huipputeknologiayritysten pääomittamiseksi.

Onko yrittäjällä oikeus rikastua yhteiskunnan pääomalla joka on hankittu verotuksen kautta? Jos on, miten riskinjakaminen ja voitonjakaminen tulisi tehdä? Miten antaa laina (yrittäjä ei tarvitse sosiaaliapua, joten vastikkeettomia tukia ei pyydetä eikä anneta) siten etteivät korruptoituneet välistävetäjät pääse osingoille?

[ripatti]

Asumistuki on tietenkin yksi tapa tukea asumista, mutta se ei ole ainoa tuki ikä Suomessa on asumisella, myös asuntolainojen korkovähennykset on sitä, en tosin tiedä missä laajuudessa niitä on jäljellä, kun niitähän on karsittu vuosien varrella, oleellinen kysymys on kuitenkin se, että asuntojen hinnat nousee liian ylös, kun uusien asuntojen hinnoista taitaa olla jo puolet erilaisia maksuja mitkä menee veroina tai muina maksuina yhteiskunnalle, ehkä koko pakettia pitäisi katsoa kokonaisuutena, asuntojen hinnan nousu pitäisi saada johonkin järkevään kontrastiin ihmisten ostovoiman kanssa.